uponnut järvi

meduusoja ja mustekaloja. myös makrilleja ja manaatteja.

lundi, octobre 24, 2005

le tsunami

silloin tällöin unohdan, että se on olemassa. vaikka pitäisihän minun tietää, kun asun tällaisella alueella. itse olen paikkani valinnut. ensin meri vaikuttaa harmaalta ja rauhalliselta. sitten käännän kasvoni mantereelle, ja yhtäkkiä meri hyökyykin selkääni vasten.

sitten kaikki aaltoilee, pyörtyilee. näen paljon kaikkea tuttua, mutta väärässä kontekstissa. enkä osaa enää yhdistää asioita. kaipasinpa niitä tai en, siinä ne nyt olivat, silmieni edessä, vaikken ollut edes varma, mistä kaikki tämä kumpusi.

kun puhelinkin oli vielä soinut, olin varma siitä. tämän tsunamin jälkimainingeissa velloisin vielä monta päivää.