revenu

joskus ajattelin, että meri yhdistää meitä. että kahlaisin polviani myöten meren rannassa ja muutamaa viikkoa myöhemmin sama vesi koskettaisi hänen jalkojaan maapallon toisella puolella. vaikka eihän vesi niin nopeasti kierrä. mutta ajatus lohdutti.

lennettyään erinäisten vesi- ja maamassojen yli hän palasi tänään maankamaralle, sille samalle, jolla itsekin kävelen. jaloistani erottuu hiekan, hien ja suolaveden haju, olen kävellyt pitkään siirtäen ajatukseni muualle onnistumatta siinä kovinkaan hyvin. eikä paluun ajattelu ole ainoa asia, jossa epäonnistuin.

epäonnistuin meissäkin, eikä nyt ole enää mitään meitä, eikä meitä yhdistä mikään, ei meri eikä manner.

hän soittaa myöhään, kun en enää kävele. hän puhuu syyllisyydestä, katkeruudesta ja tyhjyydestä. hän kaipaa omaa mertaan. minäkin kaipaan omaani, mutta en mainitse sitä.

haluan kahlata taas siinä meressä joka oli vielä puoli vuotta sitten. mutta meri on pelkkä suolainen vesimassa.