il n'y a que moi

eikö olekin kummallista. vaikka kuinka yrittää ajatella ja kirjoittaakin ajatuksiaan, kertoa niitä muille, ei niistä seuraa mitään. mitä oikeastaan tarkoittaa "ajatus on tärkein". eihän se voi olla, eivät ajatukset muuta mitään. teot muuttavat. ja minä vain istun.

Kuka tulee pyytämään minua tekemään jotain, tekemään jotain niille ajatuksille, tekemään jotain ajatusteni mukaan? Kuka?
- Ei kukaan. Kukaan ei tule. Minun täytyy itse oivaltaa ja toimia. Nimenomaan täytyy. Miten voi toimia, kun on vain yksi ja pienikin vielä?

Minä vain istun, istun ja ajattelen. Enkä tee maailman hyväksi mitään.
Ei minulla niinkään väliä, peli on jo menetetty, mutta maailma kaipaa apua. Apua eikä ajatuksia.

Miksi pitää aina tuntea huonoa omaatuntoa? Miksi minun, kun ei kukaan muukaan tunnu ottavan ongelmaa omakseen?

Minun aikani ei riitä, ja muilla sitä tuntuu olevan liiaksikin. Ja sitten kun on aikaa, katson merelle ja toivon ja ajattelen.

Nyt kaikki on kiinni vain minusta. Tästä eteenpäin.

panne de courant

unohdin.


onko jotain muutakin olemassa? jotain oli, mutten enää muista. jokin osa elämässäni, joka vain painui pohjaan, ehkä lämpöliikkeen johdosta. en kaivannut sitä lainkaan.

ja nyt ajattelen eri tavalla kuin ennen, mieleni on muuttunut. virnistelen hylkeille ja annan jokaiselle lokille nimen sitä mukaa, kun ne kirkuvat ja tonkivat roskia.

lautaltani katselen laineita, joilla aurinko ja pilvet välkkyvät ja mietin, onko vesi liikkeessä sivu- vai pystysuunnassa.

kun aurinko osuu silmään, täytyy siristellä ja silloin maailma näyttää eriltä.